Yrityslainasopimus (Suomi)
Päivitetty 11. elokuuta 2026
Yrityslainasopimus säätelee lainatun summan, koron, takaisinmaksuaikataulun ja sopimusrikkomuksen seuraukset. Suomessa ei ole kiinteää lakisääteistä korkokattoa, vaan kaksinkertainen valvontamekanismi: rikoslain 36 luvun 6 ja 7 §:ssä säädetään kiskonnasta, joka tarkoittaa taloudellisen edun hankkimista, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen luotonannossa. Perusmuotoisesta kiskonnasta rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi, ja törkeästä kiskonnasta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.
Siviilioikeudellisesti oikeustoimilain 36 §:n yleinen kohtuullistamissäännös mahdollistaa kohtuuttoman sopimusehdon — mukaan lukien korko — sovittelun tai huomiotta jättämisen, ilman kiinteää prosenttirajaa. Tämä sama säännös, samassa muodossa, löytyy myös Ruotsin ja Tanskan sopimuslaeista, koska ne juontavat juurensa samaan pohjoismaiseen lainsäädäntöyhteistyöhön 1970-luvulla. Mekaanisesti amerikkalaisesta mallista käännetty sopimus ei tunne kumpaakaan mekanismia. Tämä malli sisältää todellisen vuosikoron, ehdon näiden mekanismien noudattamisesta sekä valinnaisen vakuus-/takausrakenteen.
Napauta alla olevan asiakirjan korostettua kenttää ja kirjoita suoraan siihen.Ilmainen — ei rekisteröitymistä, ei vesileimaa
Yrityslainasopimus
- Allekirjoituspäivä:
- Lainanantaja:
- ,
- Velallinen:
- ,
1. Takaisinmaksuvelvoite
Velallinen sitoutuu maksamaan Lainanantajalle takaisin summan , lisättynä korolla todellisella vuosikorolla %.
2. Koron kohtuullisuus
Tässä sopimuksessa sovittu korko ja kulut eivät ole selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, ottaen huomioon sopimuksen tekohetken olosuhteet.
3. Takaisinmaksu
Koko jäljellä oleva summa, mukaan lukien korot ja kulut, erääntyy maksettavaksi . Laina maksetaan takaisin seuraavan aikataulun mukaisesti:
4. Vakuus
Tätä lainaa ei ole vakuudellinen millään omaisuudella. Mikään omaisuus ei toimi vakuutena Velallisen velvoitteille tämän sopimuksen mukaisesti.
5. Takaus
Kukaan muu kuin Velallinen ei vastaa takaisinmaksusta tämän sopimuksen mukaisesti.
6. Sopimusrikkomus
Sopimusrikkomus on kyseessä, jos maksua ei suoriteta ajallaan, jos tämän sopimuksen olennaista velvoitetta rikotaan, tai jos Velallinen tulee maksukyvyttömäksi. Sopimusrikkomuksen sattuessa Lainanantaja voi korottaa korkoa % vuodessa, sovellettavien lakisääteisten rajojen puitteissa.
7. Riidanratkaisu
Kaikki tästä sopimuksesta johtuvat riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä, jota hallinnoi , välimiesmenettelyn paikkana , kulloinkin voimassa olevan säännöstön mukaisesti. Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.
8. Yleiset määräykset
Jokainen tämän sopimuksen muutos on tehtävä kirjallisesti ja molempien osapuolten allekirjoituksella. Jos jokin ehto todetaan pätemättömäksi, muut ehdot pysyvät voimassa. Tämä sopimus voidaan allekirjoittaa useampana kappaleena.
Lainanantaja
Päivämäärä:
Velallinen
Päivämäärä:
Todellisen vuosikoron ilmoittaminen, ei pelkkä nimelliskorko
Todellinen vuosikorko sisältää koron ja lainan lisäkulut ja on olennainen luku suoritusten välisen suhteen arvioinnissa. Sopimus, joka ilmoittaa vain nimelliskoron ilman todellista vuosikorkoa, ei anna luotettavaa perustaa tälle arvioinnille.
Rikoslain kiskontasäännöksen ymmärtäminen
Rikoslain 36 luvun 6 §:n mukaan kiskonta tarkoittaa taloudellisen edun hankkimista, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen luotonannossa. Rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi, ja 7 §:n törkeästä kiskonnasta vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Kiinteää prosenttirajaa ei ole — epäsuhde arvioidaan tapauskohtaisesti.
Oikeustoimilain kohtuullistamissäännöksen soveltaminen erillisenä mekanismina
Oikeustoimilain 36 §:n mukaan kohtuuton sopimusehto voidaan sovitella tai jättää huomiotta, riippumatta siitä täyttyykö rikoslain kiskontatunnusmerkistö. Tämä on erillinen, siviilioikeudellinen mekanismi rikoslain rikosoikeudellisen kiskontasäännöksen rinnalla, ja sama säännös löytyy samankaltaisena muodossa myös Ruotsin ja Tanskan sopimuslaeista niiden yhteisen pohjoismaisen alkuperän vuoksi.
Ei oleteta automaattisesti vakuutta tai takausta
Jos kukaan muu kuin velallinen ei vastaa takaisinmaksusta, sopimuksen tulee nimenomaisesti todeta tämä, sen sijaan että se sisältäisi yleisen takausehdon, joka viittaa päinvastaiseen. Tämä malli aktivoi takausehdon ja vakuusehdon vain, jos ne todella ovat olemassa.
Osio osiolta
- Osapuolet ja summa
- Yksilöi lainanantajan, velallisen ja lainasumman.
- Todellinen vuosikorko ja takaisinmaksu
- Määrittää todellisen vuosikoron ja maksuaikataulun.
- Koron kohtuullisuus
- Vahvistaa, ettei sovittu korko ole selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen.
- Vakuus
- Kuvaa vakuuden, jos sellainen on, ja sen mahdollisen rekisteröinnin.
- Takaus
- Yksilöi takaajan, jos sellainen on, tai vahvistaa tämän puuttumisen.
- Sopimusrikkomus ja riidanratkaisu
- Sääntelee sopimusrikkomuksen seuraukset ja riidanratkaisutavan.
Näin täytät sopimuksen
- Yksilöi osapuolet ja summa. Lisää lainanantajan, velallisen tiedot ja lainasumma.
- Määritä todellinen vuosikorko ja takaisinmaksu. Täytä todellinen vuosikorko ja maksuaikataulu.
- Lisää vakuus. Ilmoita, onko laina vakuudellinen, ja kuvaa vakuus.
- Lisää takaaja. Aktivoi takausehto vain, jos takaaja todella on olemassa.
Usein kysytyt kysymykset
Onko Suomessa kiinteä korkokatto yrityslainoille?
Ei ole kiinteää prosenttirajaa. Rikoslain kiskontasäännös ja oikeustoimilain kohtuullistamissäännös arvioivat epäsuhdetta tapauskohtaisesti.
Mitä tapahtuu, jos korko katsotaan kiskonnaksi?
Rikoslain mukaan teosta voi seurata sakkoa tai vankeutta, ja oikeustoimilain mukaan sopimusehto voidaan sovitella tai jättää huomiotta erillisenä siviilioikeudellisena seuraamuksena.
Onko oikeustoimilain kohtuullistamissäännös sama kuin rikoslain kiskontasäännös?
Ei. Ne ovat erilliset mekanismit: oikeustoimilain 36 § on siviilioikeudellinen, kun taas rikoslain 36 luvun 6-7 § ovat rikosoikeudellisia, ja niitä voidaan soveltaa samaan tilanteeseen erikseen.
Onko todellisen vuosikoron ilmoittaminen pakollista?
Kyllä. Todellinen vuosikorko on olennainen luku suoritusten välisen suhteen arvioinnissa ja koron kohtuullisuuden arvioinnissa.
Tarvitaanko tähän lainaan vakuus tai takaaja?
Ei välttämättä — se riippuu osapuolten sopimuksesta. Jos niitä on, ne tulee kuvata nimenomaisesti; jos ei, sopimuksen tulee todeta tämäkin nimenomaisesti.
Aiheeseen liittyvät mallit
Vastuuvapauslauseke
Tämä malli ja tämä opas on tarkoitettu vain yleiseen tiedoksi. Ne eivät ole oikeudellista tai taloudellista neuvontaa, eikä niitä ole tarkistanut lakimies. Hanki oikeudellista neuvontaa ennen tämän asiakirjan käyttöä.
