Laskurahoituksen laskuri
Laske ennakko, vakuuspidätys, rahoituspalkkio ja korko sekä todellinen vuosikustannus — ja seuraa käytettävissä olevaa limiittiä ja takautumisaikoja koko myyntisaamisista.
Mitä tämä laskuri laskee ja mitä rahoittajien laskurit eivät
Lähes kaikki verkon laskurahoituslaskurit kuuluvat rahoitusyhtiölle tai vertailusivustolle. Ne tekevät saman lyhyen laskutoimituksen: laskun summa kertaa palkkioprosentti. Puuttumaan jäävät juuri ne kaksi asiaa, jotka käytännössä sotkevat maksuvalmiuden.
Ensimmäinen on ajoitus. Laskurahoitus maksaa kaksi kertaa, ei kerran: ensin ennakon ja sitten vakuuspidätyksen kustannuksilla vähennettynä, kun asiakas todella maksaa. Ne ovat kaksi erillistä suoritusta, usein kuuden–kahdeksan viikon välein. Jos ne kirjaa kassavirtaan yhtenä eränä, laskee rahan varaan jota sinä päivänä ei ole.
Toinen on takautumisaika. Takautumisoikeudella varustetussa rahoituksessa lasku putoaa rahoituspohjasta, jos asiakas ei maksa sovitussa ajassa. Mikään ei palaudu eikä kirjettä tule — rahoittajan portaalin luku vain laskee. Välilehti ”Limiitin seuranta” laskee sen uudelleen omasta myyntisaamisluettelostasi.
Laskujen myynti ja laskujen panttaus — ero ratkaisee
Suomessa tämä on tärkein erottelu, ja se sekoittuu jatkuvasti.
Laskujen myynnissä myyt laskun. Rahoittaja ottaa saatavan ja tavallisesti myös luottoriskin: jos asiakas menee konkurssiin, se on rahoittajan ongelma. Saatava poistuu taseestasi, mikä parantaa tunnuslukuja. Asiakas saa yleensä ilmoituksen maksaa rahoittajalle sinun sijaan.
Laskujen panttauksessa eli laskurahoituksessa lainaat myyntisaamisia vastaan. Saatava jää taseeseen, hoidat muistutukset ja perinnän itse, ja luottoriski pysyy sinulla. Se on halvempaa mutta ei tuo luottosuojaa eikä tasevaikutusta.
Käytännön seuraus: jos valitset panttauksen, sinun on itse valvottava maksuja, eikä kukaan muu varoita kun lasku on putoamassa pois pohjasta. Juuri tuon aukon tämä työkalu täyttää. Etsi sopimuksesta sanat ”takautumisoikeus”, ”saatavien osto” ja ”panttaus” selvittääksesi kummasta on kysymys.
Näin kustannus muodostuu Suomessa
Suomalaisissa sopimuksissa on tavallisesti kaksi kustannuserää, joten vertailu yhdellä prosenttiluvulla johtaa harhaan.
Rahoituspalkkio kattaa palvelun: saatavien hallinnan, seurannan, muistutukset ja laskujen myynnissä myös luottoriskin. Se ilmaistaan prosenttina laskun summasta, tavallisesti 0,3–3 %, ja se peritään kaikista jätetyistä laskuista riippumatta siitä nostatko ennakon.
Korko lasketaan vain todella nostetusta määrästä, useimmiten euribor plus marginaali, päiväkohtaisesti. Tässä asiakkaiden maksukäyttäytyminen tuntuu suoraan: jokainen lisäpäivä kustantaa.
Lisäksi tulevat erät joita mainostettu korko ei näytä: järjestelypalkkio, asiakaskohtainen luottotarkistusmaksu, laskukohtainen käsittelymaksu, pikamaksut ja lisät laskuista jotka ylittävät takautumisajan. Valitse laskurista ”Rahoituspalkkio + korko” ja syötä kiinteät kulut erikseen — pienissä laskuissa ne painavat enemmän kuin korkoprosentti.
Vuosikustannus, viivästyskorko ja 30 päivän sääntö
1,4 % näyttää halvalta 8 prosentin vuosikoron luotollisen tilin rinnalla. Luvut eivät ole vertailukelpoisia: 1,4 % ostaa noin neljäkymmentäviisi päivää rahaa, 8 % ostaa kokonaisen vuoden.
Muunna vuositasolle: kokonaiskustannus jaettuna todella saadulla summalla, kerrottuna 365:llä jaettuna päivien määrällä. Lasku 50 000 € 85 %:n rahoitusasteella, 0,6 %:n palkkiolla ja 6 %:n korolla 45 päivän ajalta kustantaa noin 620 € — se on 1,2 % laskusta mutta noin 10 % vuodessa. Tämä luku kuuluu luotollisen tilin koron viereen.
Suomalainen vipuvoima maksuviiveisiin on poikkeuksellisen selvä. Maksuehtolain mukaan elinkeinonharjoittajien välisessä kaupassa maksuaika saa olla enintään 30 päivää, ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu — Suomessa raja on siis tiukempi kuin EU-direktiivin vähimmäistaso. Korkolain mukaan viivästyskorko on viitekorko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä, ja voit periä lisäksi vakiokorvauksen perintäkuluista. Asiakas joka maksaa 60 tai 90 päivässä ilman nimenomaista sopimusta on siis sekä maksuvalmiusriski että lain vastainen — konkreettinen argumentti juuri silloin kun lasku lähestyy takautumisaikaansa. Aikataulutaulu järjestää laskut jäljellä olevien päivien mukaan ja näyttää paljonko rahoitusta kussakin on kiinni.
Näin rahoittaja laskee käytettävissä olevan limiitin
Portaalin luku ei ole myyntisaamiset kertaa rahoitusaste — siksi se on lähes aina odotettua pienempi. Se on vähennysten sarja, ja järjestys ratkaisee.
Aloita avoimista siirretyistä laskuista. Vähennä ne joita ei voi rahoittaa: takautumisaika ylittyneet, riitautetut ja sopimuksen mukaan myös konserniyhtiöt, ulkomaiset asiakkaat tai asiakkaat yli myönnetyn rajansa. Jäljelle jää rahoitettava pohja.
Sitten sovelletaan asiakaskohtaista keskittymärajaa, usein 20–30 %. Ylite putoaa pois. Ratkaisevaa on, että raja lasketaan pohjasta jonka jälkeen rahoituskelvottomat erät on vähennetty. Yhden asiakkaan liian vanha lasku pienentää pohjaa ja voi työntää toisen asiakkaan yli keskittymärajan — yksi tapahtuma, kaksi vähennystä.
Tulos kertaa rahoitusaste, limiitin ylärajaan asti, miinus jo käytössä oleva määrä. Se on nostettavissa tänään. Laskuri näyttää jokaisen vähennyksen syyn — juuri sen mitä tilitys ei kerro.
Pankkiyhteyttä tai rahoittajaliittymää ei täällä ole: suljetun tilin järjestelyssä tiliotteesta ei olisi apua, koska asiakkaat maksavat rahoittajan hallinnoimalle tilille ja otteella näkyvät vain kokoavat suoritukset. Syötä ehdot kertaalleen, tuo avoimet laskut CSV:nä Procountorista, Netvisorista, Fivaldista tai Talenomista ja merkitse maksetut laskut — työkalu laskee samalla kunkin asiakkaan todellisen keskimääräisen maksuajan ja käyttää sitä ennusteessa.
Tavanomaiset ehdot Suomessa
| Erä | Tavallinen vaihteluväli | Mistä riippuu |
|---|---|---|
| Rahoitusaste | 80–90 % | Toimiala, asiakaskannan laatu ja sopimuksen ikä. Loput pidätetään vakuudeksi. |
| Rahoituspalkkio | 0,3–3 % laskun summasta | Liikevaihto, laskujen määrä, keskimääräinen summa ja palvelun laajuus. |
| Korko | euribor + 2–5 % | Yrityksen asema ja asiakkaiden maksukäyttäytyminen. Päiväkohtainen nostetulle määrälle. |
| Takautumisaika | 60–120 päivää | Lasketaan yleensä eräpäivästä, ei laskun päivämäärästä — tarkista sopimus. |
| Keskittymäraja | 20–30 % asiakasta kohden | Asiakaskannan hajautus. Yleisin syy limiitin odottamattomaan pienenemiseen. |
| Järjestelypalkkio | kertaluonteinen, neuvoteltavissa | Limiitin koko ja selvitystyön laajuus. Pienissä limiiteissä usein suurin yksittäinen erä. |
Markkinoiden vaihteluvälit tarjouksen järkevyyden arviointiin, ei tarjous. Rahoitussopimuksesi ja rahoittajan tilitys ratkaisevat.
Laskujen myynti, laskujen panttaus ja luotollinen tili
| Laskujen myynti | Laskujen panttaus | Luotollinen tili | |
|---|---|---|---|
| Myydäänkö saatava? | kyllä | ei, se pantataan | ei |
| Luottoriski | rahoittajalla | sinulla | sinulla |
| Tase | saatava poistuu taseesta | saatava jää, ennakko on velkaa | velkaa |
| Asiakaskontakti | asiakkaalle ilmoitetaan | useimmiten ennallaan | ennallaan |
| Kustannus | korkeampi, luottosuoja mukana | matalampi | korko käytetystä määrästä |
| Kasvaa liikevaihdon mukana | kyllä | kyllä | ei, kiinteä limiitti |
Usein kysytyt kysymykset laskurahoituksesta
Mitä laskurahoitus kustantaa Suomessa?
Varaudu 0,3–3 %:n rahoituspalkkioon laskun summasta sekä noin euribor plus 2–5 %:n korkoon nostetusta määrästä. Kun 50 000 euron lasku maksetaan 45 päivässä, kokonaiskustannus asettuu usein 500 ja 1 200 euron välille, eli noin 1–2,4 % laskusta tai suunnilleen 8–19 % vuodessa.
Mitä eroa on laskujen myynnillä ja panttauksella?
Laskujen myynnissä myyt laskun ja rahoittaja ottaa yleensä luottoriskin; saatava poistuu taseesta ja asiakkaalle ilmoitetaan maksamaan rahoittajalle. Panttauksessa lainaat saamisia vastaan, ne jäävät taseeseen, hoidat muistutukset itse ja luottoriski pysyy sinulla. Panttaus on halvempaa mutta ei tuo suojaa eikä tasevaikutusta.
Kuinka suuri rahoitusaste on tavallisesti?
Tavallisesti 80–90 % laskun summasta arvonlisäveroineen. Loppuosa pidätetään vakuudeksi ja maksetaan asiakkaan suorituksen jälkeen kustannuksilla vähennettynä. Korkeampi aste edellyttää hajautunutta ja laadukasta asiakaskantaa, ja uudet sopimukset alkavat usein matalammalta.
Mikä on vakuuspidätys?
Se osa laskusta jota ei makseta heti — 85 %:n rahoitusasteella siis 15 %. Se toimii puskurina hyvityslaskuille, alennuksille, riitautuksille ja osasuorituksille. Kun asiakas maksaa täysimääräisesti, pidätys vapautetaan palkkioilla vähennettynä. Jos kustannukset ylittävät pidätyksen, erotus on palautettava.
Mitä tapahtuu jos asiakas maksaa myöhässä?
Ensin maksat korkoa jokaisesta lisäpäivästä. Vakavampaa on, että jos lasku ylittää takautumisajan — usein 60–120 päivää eräpäivästä — sitä ei enää rahoiteta. Limiitti pienenee laskun summalla kerrottuna rahoitusasteella ja ennakko peritään takaisin, ilman että mikään kirjaus varoittaa sinua.
Mikä on lain mukainen maksuaika yritysten välillä?
Maksuehtolain mukaan elinkeinonharjoittajien välillä maksuaika saa olla enintään 30 päivää, ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu. Viivästyskorko on korkolain mukaan viitekorko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä, ja voit periä myös vakiokorvauksen perintäkuluista — käyttökelpoista painetta kun lasku lähestyy takautumisaikaansa.
Miksi limiittini pieneni ilman yhtään nostoa?
Lähes aina yhdestä kolmesta syystä: lasku ylitti takautumisajan ja putosi pohjasta, asiakas ylitti keskittymärajan, tai lasku riitautettiin. Mikään näistä ei tuota tapahtumaa — pohja vain lasketaan uudelleen. Kun syötät myyntisaamiset, laskuri näyttää jokaisen vähennyksen syyn.
Mikä on keskittymäraja?
Yläraja sille kuinka suuren osuuden yksittäinen asiakas voi muodostaa rahoitettavasta pohjasta, tavallisesti 20–30 %. Jos pohja on 100 000 euroa, raja 30 % ja yhdellä asiakkaalla on 50 000 euroa avoinna, 20 000 euroa jää rahoituksen ulkopuolelle. Rajaa sovelletaan sen jälkeen kun rahoituskelvottomat laskut on vähennetty.
Miten kirjaan laskurahoituksen Procountorissa tai Netvisorissa?
Tavallista on käyttää rahoittajan välitiliä: myyntisaaminen kuitataan, ennakko kirjataan suorituksena, palkkio ja korko rahoituskuluna, ja vakuuspidätys jää saamiseksi vapautukseen asti. Panttauksessa ennakko esitetään velkana, koska saatava jää taseeseen. Sovi kirjaustapa kirjanpitäjäsi kanssa.
Kannattaako laskurahoitus?
Riippuu vaihtoehdosta. Jos valinta on noin 8–19 % vuositasolla tai tilauksesta kieltäytyminen tai palkkojen myöhästyminen, se kannattaa yleensä. Jos käytettävissä on halvempaa luotollista tiliä, luotto on samalta ajalta edullisempi — laskurin vertailuosio laskee tämän. Laskurahoituksen limiitti sen sijaan kasvaa automaattisesti myynnin mukana.
Tarvitseeko työkalu pääsyn pankkitilille tai kirjanpito-ohjelmaan?
Ei. Ei kirjautumista, ei pankkiyhteyttä, ei integraatioita. Syötät ehdot ja laskut — käsin tai tuomalla CSV:n jonka ohjelmasi jo vie — ja kaikki lasketaan selaimessa ja tallennetaan vain laitteellesi. Suljetun tilin järjestelyssä pankkiyhteydestä olisi vähän apua, koska otteella näkyvät vain kokoavat suoritukset.
Vaihteluvälit vastaavat suomalaista laskurahoituskäytäntöä vuonna 2026, markkinan koko on noin 28 miljardia euroa. Maksuehtolain 30 päivän raja elinkeinonharjoittajien välillä on tiukempi kuin EU-direktiivin vähimmäistaso. Tarkista voimassa oleva viitekorko ennen viivästyskoron käyttöä maksumuistutuksessa.


