Tuntipalkka Laskuri
Laske nettopalkka tuntipalkasta. Ylityökorvaus (50%/100%), kunnallisvero ja työnantajan sivukulut yhdessä näkymässä — päivitetty vuodelle 2026.
Palkkalaskuri →Tuntipalkka Laskuri
Tämä opas selittää, miten tuntipalkasta päädytään käteen jäävään nettopalkkaan ja työnantajan todelliseen kokonaiskustannukseen Suomessa vuonna 2026 — vaihe vaiheelta, oikeilla luvuilla ja virallisilla prosenteilla. Laskuri sopii erityisen hyvin tuntityöläisille, osa-aikaisille ja vuoroissa työskenteleville, joiden bruttopalkka vaihtelee kuukausittain työtuntien mukaan.
Toisin kuin useimmat suomalaiset palkkalaskurit, jotka olettavat kiinteän kuukausipalkan, tämä työkalu huomioi automaattisesti ylityökorvaukset (+50% ja +100%) sekä sunnuntai- ja pyhätyön korotukset — ja näyttää sekä työntekijän nettopalkan että työnantajan kokonaiskustannuksen samassa näkymässä.
Suomessa ei ole lakisääteistä vähimmäispalkkaa — palkan alaraja määräytyy alakohtaisen työehtosopimuksen (TES) kautta. Tämä on monelle yllätys, ja selitämme alla, miten se käytännössä toimii ja miksi kunnallisveroprosentti vaihtelee asuinkunnan mukaan jopa yli kuusi prosenttiyksikköä.
Miten tuntipalkasta lasketaan nettopalkka
Bruttopalkka muodostuu tuntipalkan ja työtuntien tulona, johon lisätään mahdolliset ylityökorvaukset. Työaikalain mukaan vuorokautisesta ylityöstä maksetaan +50% korotettua palkkaa kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja +100% seuraavilta tunneilta; sunnuntaina tai kirkollisena juhlapyhänä tehdystä työstä maksetaan aina +100% korotettu palkka, tämän lisäksi mahdolliset yli- ja lisätyökorvaukset.
Bruttopalkasta vähennetään kolme työntekijän maksamaa sivukulua: työeläkevakuutusmaksu (TyEL) 7,30%, työttömyysvakuutusmaksu 0,89% ja sairausvakuutusmaksu 1,53%. Näiden jälkeen lasketaan tulovero: valtion progressiivinen tulovero (0%–31,75% tuloluokan mukaan) ja kunnallisvero, joka on kiinteä prosentti mutta vaihtelee asuinkunnittain.
Käytännössä työnantaja ei laske veroja jokaiselta palkkajaksolta erikseen valtion veroasteikon mukaan — palkanmaksussa käytetään Verohallinnon myöntämää henkilökohtaista ennakonpidätysprosenttia (verokortin prosenttia), joka on laskettu etukäteen arvioidun vuositulon perusteella ja sisältää sekä valtion tuloveron että kunnallisveron vaikutuksen yhdessä luvussa.
Näin lasketaan: 14,50 €/h ja 8 tuntia ylityötä kuukaudessa
Katsotaan tyypillinen kuukausi: tuntipalkka 14,50 euroa, 160 säännöllistä tuntia ja 8 tuntia vuorokautista ylityötä (+50%), ja oletetaan verokortin ennakonpidätysprosentiksi 20% (todellinen prosentti on aina henkilökohtainen ja näkyy omalla verokortilla).
- Peruspalkka: 160 h × 14,50 € = 2 320,00 €
- Ylityökorvaus: 8 h × 14,50 € × 1,5 = 174,00 €
- Bruttopalkka yhteensä: 2 320,00 € + 174,00 € = 2 494,00 €
- TyEL-maksu (7,30%): 2 494,00 € × 0,073 = 182,06 €
- Työttömyysvakuutusmaksu (0,89%): 2 494,00 € × 0,0089 = 22,20 €
- Sairausvakuutusmaksu (1,53%): 2 494,00 € × 0,0153 = 38,16 €
- Ennakonpidätys verokortin mukaan (esim. 20%): 2 494,00 € × 0,20 = 498,80 €
- Nettopalkka: 2 494,00 € − 182,06 € − 22,20 € − 38,16 € − 498,80 € = 1 752,78 €
- Työnantajan TyEL-maksu (17,20%): 2 494,00 € × 0,172 = 428,97 €
- Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu (0,53%): 2 494,00 € × 0,0053 = 13,22 €
- Työnantajan sairausvakuutusmaksu (1,53%): 2 494,00 € × 0,0153 = 38,16 €
- Työnantajan kokonaiskustannus: 2 494,00 € + 428,97 € + 13,22 € + 38,16 € = 2 974,35 €
Ei lakisääteistä vähimmäispalkkaa — miten TES-järjestelmä toimii
Suomi on yksi harvoista EU-maista ilman lakisääteistä vähimmäispalkkaa. Sen sijaan palkan alaraja määräytyy alakohtaisten, yleissitovien työehtosopimusten (TES) kautta. Yleissitovuus tarkoittaa, että työehtosopimus sitoo koko alan työnantajia — myös niitä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon — kun sopimusta pidetään edustavana (yleensä kun se kattaa yli puolet alan työntekijöistä).
Tämä tarkoittaa, että sama ammattinimike voi maksaa aivan eri vähimmäistuntipalkkaa eri aloilla: kaupan alalla, ravintola-alalla ja rakennusalalla on kullakin oma taulukkopalkkansa, joka nousee usein kokemusvuosien tai tehtävänimikkeen mukaan.
- Esimerkki: PAM:in kaupan alan työehtosopimuksen taulukkopalkka aloittavalle myyjälle on noin 12,07 €/h (voimassa 1.5.2025–31.7.2026), ja nousee kokemuksen mukaan noin 17,86 euroon asti
- Jos alalla ei ole yleissitovaa TES:ää eikä työsopimuksessa ole sovittu palkasta, palkan tulee olla tavanomainen ja kohtuullinen tehdystä työstä
- Työntekijän kannattaa aina tarkistaa oman alansa TES ennen palkkaneuvotteluja — se määrittää käytännön vähimmäistason, vaikka lakisääteistä minimiä ei ole
Työnantajan sivukulut: TyEL ja muut vakuutusmaksut
Työnantajan palkan päälle maksamat sivukulut ovat Suomessa kiinteät koko maassa riippumatta työntekijän asuinkunnasta. Suurin erä on työeläkevakuutusmaksu (TyEL), joka rahoittaa työntekijän tulevan eläkkeen — työnantajan osuus on merkittävästi suurempi kuin työntekijän oma osuus.
Yhteensä työnantajan sivukulut nostavat todellisen työvoimakustannuksen noin 19–21% bruttopalkan päälle — tämä on se osuus, joka jää kokonaan näkymättömiin, jos katsotaan vain työntekijän nettopalkkaa.
- TyEL-eläkemaksu: työnantaja n. 17,20%, työntekijä 7,30% — molemmat prosentit ovat samat kaikenikäisille vuodesta 2026 alkaen
- Työttömyysvakuutusmaksu: työnantaja 0,53%, työntekijä 0,89%
- Sairausvakuutusmaksu (työnantajan osuus): 1,53%
- Lisäksi työnantaja maksaa lakisääteistä tapaturmavakuutusta ja ryhmähenkivakuutusta, joiden suuruus vaihtelee toimialan riskiluokan ja vakuutusyhtiön mukaan (tyypillisesti alle 1%)
Miksi kunnallisvero vaihtelee kunnittain — ja miksi se on tärkeää työpaikkaa vertailtaessa
Kunnallisvero on kiinteä prosenttiosuus verotettavasta tulosta, jonka jokainen Suomen noin 309 kunnasta päättää itse. Vuonna 2026 vaihteluväli on 4,70% (Kauniainen) ja 10,90% (Pomarkku) välillä — yli kuuden prosenttiyksikön ero saman bruttopalkan nettopalkassa pelkästään asuinkunnan perusteella.
Vuoden 2023 sote-uudistuksen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus siirtyi kunnilta hyvinvointialueille ja valtiolle, kunnallisveroprosentit laskivat merkittävästi kaikkialla — mutta kuntien väliset erot eivät kadonneet, vain pienenivät. Kaikki muut vähennykset (TyEL, työttömyysvakuutus, sairausvakuutusmaksu, valtion tulovero) ovat täsmälleen samat koko maassa riippumatta asuinkunnasta.
- Kunnallisvero maksetaan sen kunnan mukaan, jossa asut vuoden alussa (1.1.) — ei sen mukaan, missä kunnassa työpaikka sijaitsee
- Kahden identtisen työtarjouksen välillä, jotka sijaitsevat eri kunnissa, käteen jäävä palkka voi erota useita kymmeniä euroja kuukaudessa pelkästään kunnallisveron takia
- Kirkkoon kuuluvilta peritään lisäksi kirkollisveroa noin 1–2%, joka niin ikään vaihtelee seurakunnittain
| Valtion tulovero | 0% – 31,75% (progressiivinen) | source (2026) |
| Kunnallisvero (keskiarvo) | ~20,5% (vaihtelee 4,7% – 10,9%) | source (2026) |
| TyEL-eläkemaksu (työntekijä) | 7,30% | source (2026) |
| Vähimmäispalkka | Ei lakisääteistä — TES-viite (kaupan ala) 12,07 €/h | source (2026) |
| Ylityökorvaus | +50% (2 ensimmäistä tuntia), +100% (loput) | source (2026) |
| Kunnallisveron vaihteluväli | 4,7% (Kauniainen) – 10,9% (Pomarkku) | source (2026) |
Onko Suomessa lakisääteinen vähimmäispalkka?
Ei. Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa ei ole lakisääteistä vähimmäispalkkaa. Palkan alaraja määräytyy alakohtaisten, yleissitovien työehtosopimusten (TES) kautta, jotka kattavat noin 90% suomalaisista palkansaajista ja sitovat myös järjestäytymättömiä työnantajia.
Mikä on esimerkiksi kaupan alan vähimmäistuntipalkka 2026?
PAM:in kaupan alan taulukkopalkkojen mukaan aloittavan myyjän tuntipalkka on noin 12,07 euroa, ja taulukko nousee kokemuksen ja tehtävän mukaan noin 17,86 euroon asti. Tämä on yksi laajimmin siteeratuista TES-vähimmäispalkoista, mutta jokaisella alalla on oma taulukkonsa.
Kuinka paljon ylityökorvaus on?
Työaikalain mukaan vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50% korotettua palkkaa kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja 100% korotettua palkkaa seuraavilta tunneilta. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50% korotettua palkkaa.
Entä sunnuntai- ja pyhätyö?
Työaikalain 33 §:n mukaan sunnuntaina tai kirkollisena juhlapyhänä tehdystä säännöllisestä työajasta on aina maksettava 100% korotettu palkka, tämän lisäksi mahdolliset yli- ja lisätyökorvaukset.
Miten kunnallisvero vaikuttaa nettopalkkaan?
Kunnallisvero vaihtelee kunnittain 4,7 prosentista (Kauniainen) 10,9 prosenttiin (Pomarkku) vuonna 2026. Sote-uudistuksen jälkeen erot ovat pienentyneet, mutta vaikuttavat silti nettopalkkaan — kaikki muut vähennykset ovat samat koko maassa.
Mitä työnantajan sivukulut sisältävät?
Työnantajan sivukulut koostuvat TyEL-eläkemaksusta (17,10%), työttömyysvakuutusmaksusta (0,53%), sairausvakuutusmaksusta (1,53%) ja tapaturmavakuutuksesta — yhteensä noin 20% palkan päälle bruttopalkasta riippumatta kunnasta.
Miksi tämä laskuri eroaa muista palkkalaskureista?
Suurin osa suomalaisista laskureista (laskepalkka.fi, palkkaus.fi) näyttää joko vain työntekijän nettopalkan tai vain työnantajan kustannukset. Tämä laskuri yhdistää tuntipalkan, ylityöt (50%/100%) ja sunnuntaityön yhdeksi näkymäksi, joka näyttää sekä käteen jäävän palkan että kokonaistyövoimakustannuksen.
